Sää suosi ulkoilua loppiaisen aikaan täällä "LänsiSiperiassa". Pieni lumisade ei haitannut vaan siitä oli pikemminkin hyötyä kun edellisen päiväiset jäniksenjäljet olivat kadonneet ja oli vain yöjälkiä. Vaikka ilmatieteen laitos pelotteli pakkasella ei ne paukkupakkaset tänne saakka yltäneet vaan alin lukema oli -7. Kolmena päivänä koirat pääsivät metsään ja saivat myös vaihtelevasti ajettavaa. Muutaman jäniksen onnistuimme näkemään mutta ampuma etäisyydelle ei päässyt kukaan. Tämä ei suinkaan johdu koirien huonoudesta vaan siitä että passimiehet "jättivat" passipaikkansa ja hortoilivat jossakin  tai sitten ei oltu valmiina ampumaan , pyssy olkapäällä kun jänis hyppii lähes syliin . Saalista ei siis tullut mutta liikuntaa ja raitista ulkoilmaa hyvässä seurassa siitäkin edestä. Aineellisiin vaurioihin voidaan laske Essyn kadonnut ajoliivi sekä yksi matto keittiöstä ja henkisiin yksi auton hinaus ojasta/penkasta tielle.

Keittiössäkään ei tarvinnut olla yksin

Mariko ilmaisee mielipiteensä tarjoilun hitaudesta

Pientä tönimistä havaittavissa, kun Demi yrittää kiilata eturiviin

ISTU

Herkkuja riitti kaikille ja tarjoilijan sormet ovat tallella

Uskomattoman hyvin tulivat beaglet Tara, Mariko, Elly, Essy, Unelma ja bretagnenbassetti Demi toimeen keskenään jopa ruoka-aikaan.

Kiitokset Eijalle ja Terolle lupsakkaasta Loppiaisesta ja viimmeistään ensi syksynä mennään yhdessä metsään

ja katse tulevaan!

Syksy oli metsäreissu ja ajokoe täyteinen, vaikka meillä ei omilla koirilla päästykään osallistumaan kokeisiin. Harjoiteltu on kyllä siitäkin edestä. Ellylle kertyi 38 metsäreissua, Unelmalle 31 ja Marikolle 29 syksyn aikana.

Tavoitteena oli saada nopeita ylösottoja sekä hyviä, pitkiä ajoja koirille ja ainakin Marikon osalta se liiankin hyvin täyttyi. Mariko sai joka reissu jäniksen liikeelle ja vaikka syksyllä lupasin sille ampua jokaisen jäniksen joka eteen sattuu, niin "pakko" oli välillä pitää taukoa. Luukin jo, että jäniksen menee liian vähiin, mutta väärässä olin. Kun lumikelit tuli, totuus paljastui ja jäniksiä on edelleenkin paljon meidän aluella!

Myös Elly on kehittynyt alkusyksystä. Kylmähaku on edelleen hakusessa mutta kun jälki löytyy Elly työskentelee aivan kohtalaisesti. Alkusyksystähän Elly meni mieluummin koppiin ja katseli sieltä ikkunasta, kun pakkasimme autoa metsään lähtöä varten. Nyt se on menossa autoon omatoimisesti

Unelma on myös löytänyt useita jäniksiä ja pöläytellyt niitä vaihtelevasti.

Olen käyttänyt Unelmaa aivan yksin metsässä ja antanut sen touhuta siellä omia juttujaan. Välillä se on pyörinyt aivan lähellä nuotiota, mutta vastaavasti joskus lähtenyt muutaman sadan metrin päähän. Sitten kun se jänis on ollut ylhäällä, niin ei ole mamma enää kiinnostanut pätkääkään ja tosi kiitettävästi on pysynyt myös hukan selvityksessä.

"Beagletyskavereiden" kanssa olemme tehneet useita mieleen painuvia metsäreissuja kauden aikana ja niitä on tarkoitus jatkaa heti ensi viikonloppuna, kun Marikon tytär, Essy, saapuu vieraaksemme laumoineen.

Tästä on hyvä lähteä uuteen vuoteen. Marikon jalka kestää lyhyet metsäpäivät kuten eilen n 6,5 h .  Elly ja Unelma jatkaa haku- ja ajoharjoittelua olosuhteiden sallimissa puitteissa ja töitäkin minulla olisi tarkoitus tehdä käsitöitä unohtamatta.  

Lisäksi sitä pitäisi muutamassa näyttelyssä pyörähtää Unelman ja Ellyn kanssa. Ainakin päänäyttelyyn Kajaaniin suunnittelen lähtöä, mutta mukaan lähtevä koiramäärä on vielä avoin.

Oikein Rauhallista ja kiireetöntä Joulunaikaa kaikille yhdessä ja erikseen toivotamme me!

On niitä rusakoita meilläkin päin

Eipä meille mitään erikoista kuulu ainoastaan tappavan tasasta joka suhteessa. Metsässä olemme käyneet ahkerasti ja edellisen kirjoituksen mukaan mennään!

Itsenäisyyspäivänä ammuin Marikolle ja Ellylle metsäjäniksen ja keskiviikkona Elly sai jäniksen ylös ja ajoi kohtalaisesti. Eilen Unelma löysi jäniksen ja ajo/hukan selvittely omatoimisesti kesti 64min. Sitten piipahti autolla ja läksi uudestaan ja reilun tunnin oli taas metsässä, mutta ei sitä jänistä enää löytynyt.

Tänään sitten päätimme laskea Ellyn ja Marikon yhdessä, sillä lunta tuli taivaan täydeltä ja olin lähes varma, että nyt tulee se Marikon eka TYHJÄ haku tälle syksylle, mutta ei tullut. Ajossa oli ainakin metsäjänis jonka näin tiellä ja ammuin rusakon.  Rusakko tuli vauhdilla vastaan, mutta sen matka pysähtyi haulisuihkuun ja tytöt tuli kaadolle alta minuutin!

Maanantaina olin metsässä Elly kanssa joka työskenteli vaihteeksi aivan kiitettävästi. Aamulla Elly läksi ihan itse hakemaan eikä jäänyt pyörimään nuotiolle, kuten sillä on ollut tapana. Varsin pian se saikin jäniksen ylös, mutta ajo kesti vain 9 min ja sitten jänis hävisi. Jonkun ajan kuluttua Elly tuli pois joten siinnä olisi kyllä toivomisen varaa, että selvittäisi hukkaa kauemmin.

Paikka minne Elly sen jäniksen kadotti oli n 1,2 km suoraan autolta joten en viitsinyt lähteä kävelemään sinne, vaan ajoimme lähemmäksi autolla ja sitten kävelin 550m autolta jolloin tulimme hukkapaikan lähistölle.

Elly häipyi metsään ja sai jäniksen vielä jalkeille, mutta nyt ajo kesti 4 min ja meni suoraan asvalttitietä kohti jääden n.300m siitä. Olin kokoajan valmiina lähtemään asvalttitielle, mutta onneksi Elly ei mennyt enää lähemmäksi sitä.  Lunta satoi tässä vaiheessa jo taivaan täydeltä, joten kun Elly tuli autolle läksimme pois.

Tiistaina olikin sitten lunta maassa jo aamusta. Unelma mukaan ja menoksi. Matkalta otin Tuijan kyytiin seuraksi nuotiolle.

Kun ajelimme jahtipaikolle, oli useissa paikoissa juossut jänis tiellä. Menimme yhdestä yöjäljesta n 100m päähän ja teimme nuotion. Unelma etsi lähistöltä ja kun vähän ohjailin yöjäljen suuntaan, löysi Unelma sen ja 1,5h oli neitokainen yöjäljellä, ennen kuin tuli moikkaamaan meitä nuotiolle.

Jälleen vähän vedättelin suuntaan missä Unelma oli pyörinyt ja sinne se tytteli metsään häipyi. Sitten alkoi kuulua ajo, mutta en minä innoissani muistanut kelloa katsoa vaan soitin Tuijalle, että kuuletko kun Unelma ajaa!? Ääni ei oikein kuulunut tielle eikä nuotiolle, mutta maltoin mieleni, enkä mennyt sekaan sotkemaan. Ainakin kolme varttia sieltä kuului haukahtelua ja on vaikea arvioida millaisia kiemuroita siellä tehtiin, mutta pienellä alalla ajo pyöri kuusikossa ja kesällä harvennetussa taimikossa. Hyvä Unelma!

Kun Unelma tuli pois niin kävin katsomassa ja kuusikko oli "täynnä" polkuja joissa oli mennyt jänis ja Unelma. Päivä oli jo puolessa joten kotiin piti joutua ja valmistautumaan töihin.

Tänään oli Marikon vuoro. Eilen oli sanonut Tuijalle, että kyllä se huomenna tulee tuo jänis pois ryteiköstä, kun lähdemme Marikon kanssa, mutta kuikas kävikään.

Menimme samaan paikkaan kuin  eilen ja teimme nuotion.  Marikon haku meni aivan päinvastaiseen suuntaan kuin missä Unelma eilen ahkeroi ja ajo alkoi. (Haku alta 10min)

Jänis piti "passinaista" pilkkanaan ja Mariko ajoi taas kerran erinomaisesti. Näin jäniksen useita kertoja, mutta en päässyt ampumaan. Lähes 3h ehti Mariko ajaa, kun pääsin ajon väliin ja sain Marikon kiinni, eikä niitä yli 5min hukkia tainnut tulla kuin pari  ja niistäkin toinen siitä syystä kun ajo meni kauaksi.  On se tuo Mariko niin HYVÄ!

Jäniksenkauhut kuvattuna kesällä

Ei meinaa valoisa aika riittää että yhdellä tutkapannalla juoksuttaisi kaikki kolme koiraa samana päivänä! Toinen panta on huollossa.

Tänään oli aikomus lähteä Ellyn kanssa aamusta, mutta Elly päätti mennä koppiin ja katseli kopin ikkunasta meitä eikä suostunut tulemaan kopista pois! Marikoa ei tarvinnut houkutella mukaan ja niinpä ukko päättikin ottaa sitten Marikon! Minä vähän vastustin, kun oli ollut puhetta juoksuttaa juniorit, mutta minkäs teet kun toinen haluaa metsälle.

Marikohan otti heti ajon, mutta se jänis juoksi "ei luvalliselle" alueelle ja sen sallitun puolentunnin päästä kävimme Marikon pois!

Paikan vaihto ja en ehtinyt nuotiota sytyttää kun Marikolla oli jo jänis ylhäällä. Sitten sitä mentiin ristiin rastiin ja jänis varmaankin yritti mennä yhden kesäpaikan alle, mutta me tukimme männeellä viikolla mökin alusen. Omistajan luvalla siis tukimme ja lähinnä sitä varten, että kun ensi viikon loppuna on ajokoirien Kilpa, niin ajo ei katkea siihen kun jänis menee piitoon mökin alle! Pieni hukka tuli Marikolle siinnä mökin pihassa, mutta sitten taas ajo jatkui ja lopulta jänis juoksi ukon eteen.

Tämän päivän tehoteam!

Sitten vaihdoin koiraa ja Elly suostui lähtemään mukaan ja vieläpä haki kohtuullisesti, mutta ei saanut jänistä ylös. Selvästi Ellyllä oli useassa paikassa hajuja mutta ei vaan pompannut jänis ylös. Lähes neljä oli kello kun tulimme kotiin joten Unelma jäi juoksuttamatta metsässä tänään.

Viimme viikonloppuna olimme ajattamassa ja jahtaamassa jäniksiä Puumalassa, Hämäläisten valtakunnassa! Jänikset oli opetettu juoksemaan hyvin mutta kaksi niistä kuitenkin juoksi päin haulisuihkua.

Kuviakin ehdin ja muistin ottaa muutaman mutta ne perinteiset koirakuvat jäi ottamatta.

Aamukahvit saimme nopsaan Teron toimiessa nuotiomestarina ja makkaratkin ehdimme paistaa ajon välissä.

Hiukan kesti ennenkuin saimme päiväkahvin. Näyttää vähän siltä että Olli ja Eija haluavat tehdä oman nuotionsa vai olisiko heillä käynnissä kilpailu, kumpi saa ekana omansa syttymään. Kuitenkin saimme juoda kahvit aivan rauhassa ennen ajon alkua.

Lauantai päivän toinen kaato kun jänis juoksi Eijan eteen.

Kaikki koirat pääsivät ajamaan. Essy ja Elly hakivat aivan kohtalaisesti ja saivat lauantaina ylös jopa kaksi jänistä, joista ekan ampui Olli ja minä olin antanut  sille vauhtia hetkeä aijemmin. Tara ja Mariko haki hyvin ja ajo kulki mukavasti. Myös Unelma ja Demi pääsivät jäniksen jäljille.

Kiitos vaan Eijalle ja Terolle, kun kutsuitte meidät jahtiin. Mukavaa oli ja saimme kuunnella kaikkien koirien ajoja.  Otetaan uusiksi

Eilen meinas sattua paha vahinko! Olin Ellyn kanssa metsässä  ja Elly teki pieniä hakulenkkejä!

Olimme selaisessa kuusikko valtaisessa metsässä, joten näkyväisyyttä ei kovin kauaksi ollut. Yhtäkkiä huomasin Ellyn juoksevan minua kohti ja sen perässä tuli joku iso harmaan/mustan/ruskean sekoitus elukka! Matkaa oli ehkä n.50 metriä. Eka ajatus oli, että se on susi, toka ajatus hirvimetsällä oleva Länsisiperianlaika ja tässä vaiheesa oli jo varmistin poissa päältä. Totesin, että ei ole se tuttu Laikka, mutta onneksi en pystynyt ampumaan kohti, koska Elly juoksi edellä ja olisi osunut siihen. Piippu yläviistoon ja sormi oli piipasimella, kun kuulin huutoa n.150m päässä olevalta tieltä. Joku kutsui koiraansa.

Taas kerran se sama nainen juoksutti sakemanniaan irti! Sillä on useita koiria ja tämä oli varmaankin aika nuori tapaus, joka halusi vain leikkiä Ellyn kanssa. Koira oli siis ystävällinen ja kiltti, mutta kuitenkin minusta hänen pitäisi pitää koiransa kiinni, koska ne eivät pysy lähietäisyydellä eivätkä tottele häntä!

Meidän metsästysmaiden lähistöllä on huhuttu susihavainnoista pitkin syksyä, joten se että ajattelin sen koiran olevan susi, ei ole aivan tuulesta temmattua!

Menimme Ellyn kanssa autolle odottelemaan ja pysäytin rouvan koirineen. Vaati kyllä itsehilliintää, että pystyin ystävällisesti ja asiallisesti ilmaisemaan itseäni ja kertomaan hänelle, että ei juoksuttaisi koiriaan irti. Kaikki hänen koiransa eivät käyttäydy yhtä ystävällisesti ja leikkisästi kuin mitä tämä eilen tapaamamma, sillä siitäkin on kokemusta muutaman vuoden takaa!

Pena ja Arsi kävi ja meni, mutta Unelma jäi kotiin, vaikka Pena suputtelikin Unelmalle, että lähe sinä minun mukaan Kuopijoon . Täytyy vaan ihailla, kuinka hyvässä kunnossa kaverukset ovat ikäisiinsä verrattuna!

Astalan Arsi, Kovasen Pena ja meijän Unelma

Kovat piipussa 4 koiran voimalla ja kolmella passimiehellä oli päätetty metsästää tänään. Meillä on vieraita Kuopiosta, Kovasen Pentti legendaarisen ajurinsa Astalan Arsin kanssa.

Aamulla läksi miehet Arsin kanssa ja minä Ellyn kanssa parin kilsan päähän heistä. Arsi olikin ottanut heti jäniksen ajoon, kun taas Elly seuraili minua ja haki vain lähietäisyydeltä. Kuitenkin Elly sai ison jäniksen liikeelle ja se juoksi 1,7km suorilla soratielle ja Elly tuli sieltä pois! Eikun koira kyytiin ja hukalle. Ullätyksekseni Elly sai sen jäniksen vielä ylös ja ajoi paripientä metsälenkiä ja taas tuli jänis soratielle ja juoksi tietä pitkin pari sataa metriä. Tämänkin Elly vielä selvitti ja ajoi jäniksen keskelle metsää ja tuli pois. Se oli sitten siinnä.

Arsin jänistä oli tällä välin ammuttu, mutta se oli jatkanut matkaansa. Minä päätin käydä kotona vaihtamassa koirat.

Mariko ja Unelma mukaan ja taas menoksi. Matkalla tapasin Pentin ja Arsin selvittelemässä hukkaa ja me menimme jonkun matkan päähän sivutielle. Mariko lähti reipaasti hakemaan, mutta haku kesti toista tuntia, ennenkuin jänis oli ylhäällä. Tietenkin ajo painui heti sellaiseen maastoon, että se on vain hirvenmetsästykseen. Yritimme passailla sallitulla alueella, mutta hain lopulta Marikon pois.

Pieni paikan vaihto ja koirat irti. Arsi oli myös hakemassa ja saikin jäniksen ylös, mutta kun Mariko sen kuuli, lähti se Arsin ajoon. "Vanhaherra Arsi" ei pitänyt tästä ja tuli pois! Marikon ajo jatkui!

Sitten se päivän paras kohta! Unelma ajoi aivan omaa jänistä ja äänen kanssa yli 15min ja selvitteli vielä hukkaa lähes 50min. Arvatkaa vaan olinko onnessani! Jipijaijee!

Tapahtumien kulku meni näin. Kun Mariko oli lähtenyt 100 lasissa Arsin ajoa kohti (seurasin tutkasta), päätin siirtyä passiin. Unelma pyöri siinnä minun lähettyvillä. Kävelin metsäkoneen ajouraa ja yhtäkkiä jänis hyppäsi kuusen alta. Unelma oli silloin n.20 m päässä. Seisoin paikallani ja odotin että Unelma tulee paikalle. Unelma tutki kuusen alusen ja lähti seuraamaan jälkiä ja älysi haukkua vasta vähän ajan kuluttua. Kaksi kiekkoa se jänis juoksi siinnä kuusikolla ja myös kahdesti minun ympäri ja vielä kerran ohi, mutta en ampunut. Oli niin ihana seurata kun 5kk pikku biikeli niin tosissaan ajaa eikä ole huomaavinaankaan minua vaikka seison kannon päällä muutaman metrin päässä.

Sitten kun Unelman jänis oli hävinnyt, vein hänet autoon ja keskityin Marikon ajoon! Mariko juoksuttikin jänistä mukavasti, mutta lopulta jänis jäi pyörimään kuusikolle. Sinne sekaan siis! Näin jäniksen tosi monesti, mutta aina se oli niin kaukana että en ampunut. Lopulta Mariko otti sen kiinni aivan lähellä minua. Juoksin paikalle mutta eipä minun tarvinnut kuin todeta, että siinä se saalis sitten on. Kovat jäi piippuun!

Tänään kaikki koirat ajoivat jänistä ja oli tapahtumarikas metsäpäivä! Huomenna lähden Oskolaan ajokokeisiin paperihommiin ja miehet lähtee metsästämään!