Menneellä viikolla täytin 12 vuotta, mutta eipä sitä kyllä uskoisi, sillä niin nuorekas olen!

Mamma kyllä kutsuu minua HuruUkoksi, mutta ei se tarkoita sillä mitään pahaa.

Synttäri päivänä oli meillä mahdoton hulina ja vilske. Sinä päivänä nimittäin alkoi kattoremppa ja myös se imeytyskenttä kaivettiin silloin. Piha kävi ahtaaksi, sillä niin paljon siellä oli autoja, koneita ja väkeä. Osa autoista piti parkkerata tien varteen ja linja-autopysäkille. Me saimme olla vaan takapihalla, kun meidän aitauskin piti purkaa sen kentän edestä, mutta nyt se taas on paikoillaan ja kunnossa, tai ainakin melkein paikoillaan. Mammalla on kuulema suunnitelmiasen aidan siirtämiseksi ja sehän tarkoittaisi sitä, että meille tulisi vielä lisää aidattua aluetta. Katsotaan nyt milloin se toive toteutuu vai jääkö se vaan haaveeksi!!!

Myös parhaat keverit, Oona ja HummiPummi, kävi synttäreillä ja Minna ja Vesku ja Helmi ja Mika. Minna toi minulle siankorvan ja se maistui aivan yhtä hyvälle, kuin nuoruus vuosina. Ritke