Eilen kävimme katsomassa minun Köpi-setää ja sen kavereita Särkivaarassa. Siellä oli se Otto, joka on ajokoira. Sitten siellä oli lampaita ja hevonen. Se hevonen oli aika iso ja sille minä vähän sanoin. Ne lampaat vaihtoi nenää minun kanssa, mutta Elly ei uskaltanut niitä aivan läheltä haistella, vaan minun selän takaa seurasi.

Lampaat ja nenänvaihto.

Ihmettelyn aiheena kanoja.

Minun jalkani on nyt huomattavasti parempana ja en enää juurikaan sitä kevennä. Myös lihakset ovat palautuneet, jos nyt minun jalkoja voi lihaksikkaaksi sanoa. Mamma on hieronut minun selkää ja jalkoja lähes päivittäin ja lenkillä teemme vetoharjoituksia! Se tarkoittaa sitä, että mamma aivan oikeesti keskee minun vätämään ja minähän vedän. Sitten taas välillä pitää kulkea kiltisti. Näin meillä tänään, terveisin Mariko