Kovat piipussa 4 koiran voimalla ja kolmella passimiehellä oli päätetty metsästää tänään. Meillä on vieraita Kuopiosta, Kovasen Pentti legendaarisen ajurinsa Astalan Arsin kanssa.

Aamulla läksi miehet Arsin kanssa ja minä Ellyn kanssa parin kilsan päähän heistä. Arsi olikin ottanut heti jäniksen ajoon, kun taas Elly seuraili minua ja haki vain lähietäisyydeltä. Kuitenkin Elly sai ison jäniksen liikeelle ja se juoksi 1,7km suorilla soratielle ja Elly tuli sieltä pois! Eikun koira kyytiin ja hukalle. Ullätyksekseni Elly sai sen jäniksen vielä ylös ja ajoi paripientä metsälenkiä ja taas tuli jänis soratielle ja juoksi tietä pitkin pari sataa metriä. Tämänkin Elly vielä selvitti ja ajoi jäniksen keskelle metsää ja tuli pois. Se oli sitten siinnä.

Arsin jänistä oli tällä välin ammuttu, mutta se oli jatkanut matkaansa. Minä päätin käydä kotona vaihtamassa koirat.

Mariko ja Unelma mukaan ja taas menoksi. Matkalla tapasin Pentin ja Arsin selvittelemässä hukkaa ja me menimme jonkun matkan päähän sivutielle. Mariko lähti reipaasti hakemaan, mutta haku kesti toista tuntia, ennenkuin jänis oli ylhäällä. Tietenkin ajo painui heti sellaiseen maastoon, että se on vain hirvenmetsästykseen. Yritimme passailla sallitulla alueella, mutta hain lopulta Marikon pois.

Pieni paikan vaihto ja koirat irti. Arsi oli myös hakemassa ja saikin jäniksen ylös, mutta kun Mariko sen kuuli, lähti se Arsin ajoon. "Vanhaherra Arsi" ei pitänyt tästä ja tuli pois! Marikon ajo jatkui!

Sitten se päivän paras kohta! Unelma ajoi aivan omaa jänistä ja äänen kanssa yli 15min ja selvitteli vielä hukkaa lähes 50min. Arvatkaa vaan olinko onnessani! Jipijaijee!

Tapahtumien kulku meni näin. Kun Mariko oli lähtenyt 100 lasissa Arsin ajoa kohti (seurasin tutkasta), päätin siirtyä passiin. Unelma pyöri siinnä minun lähettyvillä. Kävelin metsäkoneen ajouraa ja yhtäkkiä jänis hyppäsi kuusen alta. Unelma oli silloin n.20 m päässä. Seisoin paikallani ja odotin että Unelma tulee paikalle. Unelma tutki kuusen alusen ja lähti seuraamaan jälkiä ja älysi haukkua vasta vähän ajan kuluttua. Kaksi kiekkoa se jänis juoksi siinnä kuusikolla ja myös kahdesti minun ympäri ja vielä kerran ohi, mutta en ampunut. Oli niin ihana seurata kun 5kk pikku biikeli niin tosissaan ajaa eikä ole huomaavinaankaan minua vaikka seison kannon päällä muutaman metrin päässä.

Sitten kun Unelman jänis oli hävinnyt, vein hänet autoon ja keskityin Marikon ajoon! Mariko juoksuttikin jänistä mukavasti, mutta lopulta jänis jäi pyörimään kuusikolle. Sinne sekaan siis! Näin jäniksen tosi monesti, mutta aina se oli niin kaukana että en ampunut. Lopulta Mariko otti sen kiinni aivan lähellä minua. Juoksin paikalle mutta eipä minun tarvinnut kuin todeta, että siinä se saalis sitten on. Kovat jäi piippuun!

Tänään kaikki koirat ajoivat jänistä ja oli tapahtumarikas metsäpäivä! Huomenna lähden Oskolaan ajokokeisiin paperihommiin ja miehet lähtee metsästämään!