Sää suosi ulkoilua loppiaisen aikaan täällä "LänsiSiperiassa". Pieni lumisade ei haitannut vaan siitä oli pikemminkin hyötyä kun edellisen päiväiset jäniksenjäljet olivat kadonneet ja oli vain yöjälkiä. Vaikka ilmatieteen laitos pelotteli pakkasella ei ne paukkupakkaset tänne saakka yltäneet vaan alin lukema oli -7. Kolmena päivänä koirat pääsivät metsään ja saivat myös vaihtelevasti ajettavaa. Muutaman jäniksen onnistuimme näkemään mutta ampuma etäisyydelle ei päässyt kukaan. Tämä ei suinkaan johdu koirien huonoudesta vaan siitä että passimiehet "jättivat" passipaikkansa ja hortoilivat jossakin  tai sitten ei oltu valmiina ampumaan , pyssy olkapäällä kun jänis hyppii lähes syliin . Saalista ei siis tullut mutta liikuntaa ja raitista ulkoilmaa hyvässä seurassa siitäkin edestä. Aineellisiin vaurioihin voidaan laske Essyn kadonnut ajoliivi sekä yksi matto keittiöstä ja henkisiin yksi auton hinaus ojasta/penkasta tielle.

Keittiössäkään ei tarvinnut olla yksin


Mariko ilmaisee mielipiteensä tarjoilun hitaudesta


Pientä tönimistä havaittavissa, kun Demi yrittää kiilata eturiviin


ISTU


Herkkuja riitti kaikille ja tarjoilijan sormet ovat tallella

Uskomattoman hyvin tulivat beaglet Tara, Mariko, Elly, Essy, Unelma ja bretagnenbassetti Demi toimeen keskenään jopa ruoka-aikaan.

Kiitokset Eijalle ja Terolle lupsakkaasta Loppiaisesta ja viimmeistään ensi syksynä mennään yhdessä metsään