Ritke,Rikuli, Reipas poika, joskus Mammanpoika 30.06.1997-03.11.2009

Olen Ritke kesällä-97 syntynyt "pupukoira". Paras ja pääasiallinen harrastustukseni on ajaa jänistä. Nuorempana olin erittäin ärhäkkä luonne, mutta iän myötä rauhoittunut. Olen Herra talossa ja pidän muut koirat kurissa, niin omat kuin vieraatkin. Mamma kutsuu minua "vanhaksi herraksi", mutta metsässä olen "kone". Minä löydän jänikset varsin nopeasti tai sitten haen ne vaikka kauempaa, jos lähitienoilla ei satu olemaan! Minä en sitten mölyä tiellä! Sanovat liian tiukaksi! Metsässä kyllä annan ääntä "sopivasti" ja jos minun ääni metsästä kuuluu on jänis varmasti ylhäällä!

En halua leikkiä Friidun ja Marikon kanssa, mikä suunnattomasti taas ärsyttää niitä. Olen oppinut "vanhoilla päivilläni" lähes samat jutut mitä Friidu koirakoulussa. Lisäksi haluan nukkua peiton alla ja kuulen varmasti, jos jääkaapin ovi avataan.


Kuten kuvasta näkyy, Friidu ahdistelee minua "hullunkiilto" silmissä.


12.8. Ei sitten vielä riittänyt, että en leiki noiden tyttöjen kanssa! Meille tuli kesällä vielä pienempiä pentuja ja ne oli Friidun pennut! Minä kyllä tein niille heti selväksi, että minun lähelle ei sitten tulla, eikä varsinkaan tönimään minua! Varsin pian oppivat minut kiertämään pennut ja tietä tekemään minulle. Kyllä se joku järjästys pitää olla! Onneksi ne nyt ovat maailmalla ja kohta alkaa tositoimet, pupunmetsästys!

1.3.09 Hyvä kausi takana, vaikka ikää tuleekin jo 12v ensi kesänä. Jäniksen löydän ylensä aika nopeasti ja ajo kulkee hyvin! Kuntokin on hyvä, vaikka jalka ei enää nuoruusvuosien malliin nousekkaan. Ainut mikä kaudessa harmitaa, on se että pääsen niin harvakseltaan metsään, kun noita tyttöjä pitää siellä myös käyttää, mutta ei ne vielä minun tasolla ole, paitsi vauhdissaTukittu. Sitä niillä kyllä on vähän liikaakin.

Mamma on kyllä yrittänyt sanoa, että minä voisin jo jäädä pupuhommista eläkkeelle, mutta minä olen erimieltä. On se vaan niin mukavaa, kun jänis löytyy ja sitä saa ajaa täysillä. Kyllä siinnä pienet kolotukset unohtuu....

5.11.09 Juotuimme luopumaan Ritkestä 3.11.2009. Hän oli sairastellut eturauhasvaivoja jo usean  vuoden, mutta lääkitys oli pitänyt vaivat kurissa viime kevääseen saakka. Keväkesällä Ritkeltä löytyi eturaurasen takaa paise joka puhkaistiin kesän mittaan pariin otteeseen, mutta taas se uusi! Paise oli selaisessa paikassa, että se tukki suolen ja koira ei saanut ulostettua.-anneli-