Pitkin syksyä mulle on lupailtu, että Herkko tulee meillä käymään ja se on ehkä minun tuleva poikakaveri . Sitten viime viikolla mamma sanoi, että lauantaina se Herkko tulee meille. Minä odotin ja odotin monta päivää ja pikaisesti me tavattiin lauantaina iltapäivällä meidän pihassa.

Aamulla mamma ja ukko läksivät jonnekin metsästysvarusteissa ja me ei päästy mukaan. Ainut lohtu oli , että Minna, Vesku ja Rina oli meillä. Niiden kanssa pääsimme sentään lenkille.

Iltapäivällä mamma ja ukko tulivat metsästä Herkon ja sen perheen kanssa. Olivat olleet kuuntelemassa ja katsomassa kun Herkko etsii ja ajaa pupua. Hyvin oli etsinyt ja aika pitkän ajon saanutkin. Aika oli kulunut mahdottoman nopeasti ja Herkkolaisilla oli kiire kotiin!

Vähän me pihassa juoksimme ja nuuhkimme toisiamme. Harmi vaan kun mamma siinnä kiireessä ei muistanut kuvata meitä. Kyllä meistä tulisi komea pari! Odotan seuraavaaa tapaamista ja toivottavasti silloin ei ole kiire kellään!

Miksikö niin harvakseltaan meiltä tulee kirjoituksia? Syy on mamman!

1211832.jpg
Minä kyllä olen parhaani yrittänyt, mutta kun mamma ei ehdi auttaa kirjoitushommissa.

Jos me ei olla metsässä, niin se tekee käsitöitä! Tässä vähän mitä mamma on joulun jälkeen saanut aikaiseksi.

1211833.jpg
Lapasia..

1211834.jpg
..hattuja..

1211835.jpg
..lisää hattuja ja pipoja..

1211836.jpg
..ja Mariko on toiminut lankavaraston vartijana!

Lisäksi se on tehnyt vielä muutaman ponchon ja hattuja on jo lähtenyt maailmalle, samoin lapasia.

Kiirettä pitää, mutta ei me yhtään metsäpäivää jätetä väliin! Jos vaan sää salliin ja kunto kestää, niin metsään mennään! Terv. Friidu