1erä: Haku 7 min, ajoa 113min 
2erä: Haku 19min, ajoa 78min
Yhteispisteet 79,96 BEAJ1 lumelta  

Omistajan näkemys koepäivän tapahtumista, hänen kirjoittamanaan! Kiitos Pauliina!

Ilmoitin Tinkan (Maliskan Peppi) Keski-Suomen Beagle ry:n 2 viikon kokeeseen. Ajokoepäiväksi oli sovittu lauantai 13.2.2016. Koko edeltävän viikon satoi vuorotellen vettä ja räntää. Päivästä riippuen sai arvailla onko tulossa sulan kelin kisa vai niin paljon lunta, että koira ei pääse liikkumaan. Perjantaina tuli koko päivän lunta, sitä satoi vielä illallakin, kun mentiin nukkumaan. Ajattelin, että taitaa tulla 4 tunnin reissu.

Aamu sarasti kuitenkin melko kirkkaana ja lumisade oli loppunut joskus yön aikana. Tuomareiksi oli lupautunut Antti Lindqvist ja Keijo Nykänen. Koepaikka oli Hirvenlahdella Hirvenlahden Erän mailla, jossa myös pääasiassa itse metsästämme. Viimeiselle hiekkatielle kun päästiin, aloin kurkistella onko jänis liikkunut. Ja olihan se, tien alkupäässä näkyi muutamia jälkiä. Silloin alkoi taas tuntua olo toiveikkaalta. Pääsisikö Tinka nyt näyttämään sen mitä oikeasti osaa? Kolme aikaisempaa koetta ei ollut mennyt ihan putkeen.

Pienten alkuvalmistelujen jälkeen koiralle metsävaatteet (eli se garminin panta) päälle, kellojen tarkistus ja päästettiin Tinka irti. Mielenkiinnolla katsottiin, kun Tinka ampaisi etsimään jälkiä. Yö jälki löytyi nopeasti ja pienen kierroksen jälkeen alkoi 7 min haun jälkeen ajohaukku. Ei tullut hukkareissu. Emäntä oli tyytyväinen. Ajon alku oli aika katkonaista, mutta Tinka muisti kuitenkin haukkua tasaisesti. Keijo sai jänikseen näköyhteyden jossain ehkä 15 minuutin kohdalla, kun jänis juoksi tien yli. Minä ja Antti seisottiin selkä sinne suuntaan eikä jänistä nähty, mutta käytiin kuitenkin jälki toteamassa tieltä.

Jälki on löytynyt!

Tinka ajeli edes takaisin, jänis teki pitkiä paluuperiä, mutta Tinka sai hienosti selvitettyä kaikki hukat. Erän puolivälissä tuli pitkä paluuperä ja Tinka juoksi paluujälkeä aina meidän kohdalle asti. Äkkäsi Antin ja minut seisomasta tieltä ja tuli katsomaan. Kun lähdettiin kävelemään kohti jälkeä kyykistyi Tinka vääntämään läjää puunjuurelle, ja toista läjää, ja taisi tehdä vielä kolmannenkin. Kamera unohtui taas autoon aamulla (taisi sen verran taas jänskättää tuo ajokoe puuha). Eli tästäkään hieman huvittavasta tilanteesta ei saatu kuvaa. Tinka palasi jäljelle ja ajoon tuon pienen asioinnin jälkeen.

Jänikseen tuli vielä toinen näköyhteys, kun Antti näki sen ylittävän tien. Tämä jänis, kuten ei toisen erän jäniskään juossut pätkääkään tietä pitkin. Suoria ylityksiä vain. Huomasi varmaan, ettei Tinka kovin nopeasti pääse lumihangessa perässä. Lunta oli ehkä 20cm, joillakin kohdin vähän enemmän, lumi kantoi koiraa vain paikotellen. Ensimmäiseen erään kertyi minuutteja 113.

Sitten seurasi se vähemmän mairitteleva vaihe koetta. Eli koiran kiinniottaminen ensimmäisen erän jälkeen. Tinkalla oli täysi ajo päällä. Pääsin sen tuntumaan. Tinka meni 5 metriä edelläni kiljuen edellä menevälle jänikselle ja minä juoksin perässä minkä lyhyehköistä kintuistani pääsin pilliin viheltäen ja karjuen naamapunaisena ”seis, odota, TINKA! Pysähdy…” ja mitä kaikkea sitä nyt mieleen tulikin. Ei sitä kiinnostanut, ei korvaansa lotkauttanut vaikka kuinka karjuin. Onneksi myös isäntä oli mukana ja tuli avuksi. Pitkillä jaloilla sai Tinkan hetkessä kiinni, koska lumi hidasti Tinkan kulkua. Kiinniottoon meni noin 20 minuuttia vaikka se tuntui pidemmältä ajalta sieltä metsästä käsin.

Koeryhmä toiselle erälle menossa.

Pikaisen kahvitauon (tuomarit toki saivat pidemmän tauon, kun kirmattiin pitkin metsää yrittämässä koiraa kiinni) jälkeen siirryttiin toisen erän kohteeseen. Hiljakseen käveltiin auraamatonta metsäautotietä ja sieltähän se yöllinen jälki sitten löytyi ja taas oli jänis liikkeellä. Haku kesti 19 minuuttia. Jänis pyöri ensin tien toisella puolella olevassa ojanvarsi tiheikössä useamman kierroksen pienellä alueella edes takaisin. Tinka selvitteli ihan hienosti kiemuroita. Sitten jänis lähti tien toiselle puolelle. Tässä vaiheessa Antti sai siihen näköyhteyden.
Tien toisella puolella maasto oli kauheaa ryteikköä pienen mäen ympärillä. Jänis juoksi puolikuun muotoista uraa mäennyppylän takareunalla meistä katsottuna. Tässä vaiheessa alkoi välillä tulla sakeita lumikuuroja ja tuulikin mäen lisäksi häiritsi haukun kuuluvuutta. Kun seurannassa oli vain Garmin saattoi siinä jotain haukkuja jäädä kuulemattakin. Tunnin kohdalla tuli Tinkalle totaalihukka. Jänis oli mennyt ilmeisesti jonnekin mäen takareunalle piiloon ja jouduttiin lähtemään vähän katsomaan mitä siellä tapahtuu. Kauhean ryteikön läpi Antin kanssa könyttiin vaan ei nähty mihin jänis oli mennyt.
Noin puolen tunnin hukan jälkeen Tinka sitten pääsi taas jäljelle ja ajeli erän lopun puoli tuntisen oikein mallikkaasti. Erä loppui ja minä lähdin taas saalistamaan koiraa kiinni hieman epäilevin mielin. Vaan taisi Tinkakin olla jo vähän väsynyt, kun pääsin sen kohdalle niin sain sen ihan helposti kiinni. Ajohaukku kyllä jatkui vielä, kun kiinnitin kaulapantaa sen kaulaan. Toisen erän ajominuutit olivat 78.

Hieno päivä oli. Emäntä on niin tyytyväinen, että Tinka pääsi oikein todistajien läsnä ollessa näyttämään mitä se oikeasti osaa. Ja sehän osaa. Täytyy vielä sanoa, että tassut eivät olleet kärsineet yhtään. Vaikka iso osa askelista meni hangesta läpi ja välillä oli vähän kovaakin pintaa. On sillä kyllä mahtavan kestävät tassut!